Töihin pyjamanhousuissa?

Arkeen paluu loman jälkeen on osoittautunut suhteellisen haastavaksi: aikataulut, vähäinen vapaa-aika, ennakointi & suunnittelu ja aikaiset aamut... Ainakin se aamuherääminen, en todellakaan ole mikään aamuvirkku! Yleensä se on ihan se sängystä ylöspääsy, joka tuottaa ongelmia - taidan olla torkuttamisen mestari. No, tänään oli kuitenkin pakko nousta kellon soittoon, yleensä työaikani on liukuva, mutta nyt toimistolla piti olla 8.30. Herätyskellon soidessa heräsin täydestä unesta ja olin aivan pihalla, että mitä edes tapahtuu... Ja se ylös nouseminen, tuntuu, että koko kroppa pistää vastaan tätä "normirytmiin" palaamista - olin aivan jäässä ja jumissa, ja kaiken kruunasi hyvinkin turvonnut olo. Mukava aamunaloitus siis kaiken kaikkiaan!

Tälläisenä aamuna "sopivan" asun valinta on tietysti tärkeää onnistuneen päivän kannalta, mutta toisinaan erittäinkin hankalaa. Vaatteet eivät saa kiristää, mikään hieman epävarman tai itsetietoisen olon tuova vaate ei käy ja siistiltäkin pitäisi näyttää... eikä valintaan ole käytettävissä montaakaan minuuttia, kun sitä Hesariakin tuli luettua liian pitkään. Edellämainitun huomioon ottaen valintani oli minulle hieman erikoinen - poistun harvoin mukavuusalueeltani, joka tarkoittaa, että käytän hameita & mekkoja lähes aina - mutta tänään päälleni eksyivät housut. Noh, pyjamanhousuja muistuttavat ja mukavuudeltaan yhtä loistavat, mutta jokatapauksessa, housut kuin housut.

Eipä kai niitä kukaan pyjamanhousuiksi luullut, aika hyvin asua sai skarpattua jakulla ja siistillä, istuvalla topilla. Mutta viihdyin asussa yllättävän hyvin - mukavuudessahan noita ei varmaan voita mikään. Housut ovat Ivo Nikkolon kesämallistosta, 100% liehuvaa silkkiä, pehmeät ja hyvin laskeutuvat. Jalkoihin Zindan mustat korkkarit pikkuplatolla ja kamat kantoon Furlan ikisuosikkilaukussa.

Semmoisia siis tänään, suhteellisen mielikuvituksetonta, mutta toimivaa. Ja loppujen lopuksi päivä on ollut ihan onnistunut tai ok nyt vähintäänkin. Nyt ajoissa nukkumaan, josko huomisen herääminen olisi sitten jo hieman helpompaa?

Uudet kouluvaatteet... eikun siis..

Eikös syksyn saapuessa ole tapana ostaa uusi koululaukku, uudet vaatteet ja kengät? Taisin käyttää sitä tekosyynä viime viikolla, Tallinnassa & ihan täällä Helsingissä. Koulu ei kylläkään minun kohdallani alkanut, mutta kesäloma on nyt ohi ja töihin paluu edessä... Hyväksytäänkö se? Ja tietysti sitä kuuluisaa elämänkouluahan tässä koko ajan käydään... Joojoo, selityksen makua.

No, uutta laukkua en ostanut, mutta vaatteita ja kengät tuli hankittua. Kengät ovat ihan täältä Helsingistä, Wondersin kiiltonahkakorkkarit Ziosta. Väri oli herkullinen punainen, ja sopii täydellisesti vanhan Francesco Biasian laukkuni kanssa. Pohjat ovat kumia, ja korko maltillinen & tukeva, joten sopivat loistavasti ihan päivittäiseen käyttöön.

Tallinnassa vieraillessa haluan aina käydä Eestiläisen Ivo Nikkolon liikkeessä. Välillä sieltä ei tunnu löytyvän mitään, mutta välillä - no, tuntuu että puolet mallistosta olisi sopivia juuri minulle... Vaatteet ovat laadukkaita, niissä on käytetty paljon luonnonmateriaaleja, ja leikkaukset ovat monilta osin kuitenkin niin klassisia etteivät aivan yhden sesongin ihmeiksi jää. 

Kuvat Ivo Nikkolo

Sovittelin liikkeessä useampiakin eri housuja, joka on minun kohdallani aika erikoista - yleensä päältäni löytyy hame tai mekko. Sopivia löytyi useampikin pari, mutta päädyin yläpuolella keskimmäisessä kuvassa oleviin, lähinnä vyötärön ja kunnon taskujen vuoksi. Housujen pinta ei luonnossa ole ihan noin kiiltävä, joten ne on helppo yhdistää arkeen sekä juhlaan asusteita ja yläosaa vaihtelemalla. Taitaa vähitellen tulla selväksi, että suosin monikäyttöisiä vaatteita, varmaan helpompi perustella ostotarve itselle, kun käyttötapoja on useita.

Housujen lisäksi ostin sieltä myös helmikaulakorun, oikeastaan kyseessä on varmaan statement necklace, tai jopa helmikaulus, sen verran näyttävä se on. Vilkaisin sitä torstai-iltana ohimennen, mutta se jäi sen verran kaivelemaan, että perjantaina oli palattava sitä hakemaan. Ja hyvä niin...

Alemmassa kuvassa värit ovat paremmin kohdillaan, eli ihan normaali helmenvaalea se on väriltään. Eikä Tallinnanreissua ilman visiittiä Zaraan, samat tuotteethan siellä aika lailla on, mutta monesti hinnat ovat reilustikin Suomea halvemmat... Niistä lisää kun päivävalo riittää taas kuvaamiseen.

No, nyt se kesäloma on sitten loppu, huomenna arki alkaa jälleen ja työt kutsuvat. Viimeisen lomapäivän käytin niinkin mielyttävästi kuin pyykinpesun, silityksen ja kodin suursiivouksen merkeissä. Onpahan ainakin paluu arkeen helpompi (ainakin toivottavasti), kun koti on kunnossa, ja koko garderoobi käytössä. Neljän viikon loman jälkeen pehmeä lasku olisi enemmän kuin mukavaa.

Hel_ FWRD

Viime viikon aurinkoiset päivät houkuttelivat kuljeskelemaan ympäri kaupunkia - puistossa istuskelua, terassilounaita, jäätelöä, siis lomailua sanan parhaassa merkityksessä ainakin allekirjoittaneen mielestä. Siinä haahuilessa muistui mieleen Senaatintorilla ollut muotikylä,  Hel_FWRD/ Fashion Village. Tapahtuman tietojen mukaan tarkoituksena oli koota tämän hetken suomalaisen muotisuunnittelun kiinnostivimmat nimet 15 päiväksi Senaatintorille, ja tarjota muotilöytöjen lisäksi muotinäytöksiä, kauneusvinkkejä sekä muita oheistapahtumia.

No, täytyy sanoa, että odotin tapahtumalta hieman enemmän, jotenkin paikalla ollessa tuli vaikutelma, että kontit oli tuotu paikalle lähinnä turisteja varten, mikä tietysti saattoi hyvinkin olla totta. Mikäpä sen parempi tapa esitellä suomalaista suunnittelua kuin siellä missä turisteja on jo valmiiksi. Mutta jos itse tapahtuma osoittautua kohdallani hieman pettymykseksi, yksi kontti (tai kontinpuolikas) yllätti erittäin positiivisesti ja paperikassin kanssahan sieltä tuli poistuttua. Katri/n kontissa oli esillä jo uusia autumn -  winter 12/13 kokoelman vaatteita ja paikalla oli itse ihana Katri. Siinä rekillä vaatteita tutkiskellessä en voinut lakata hipelöimästä eläväpintaista villaa, jota oli hupun, jakkujen & mekon muodossa.

 

 

Kuva katri/n

 

 

Kuva katri/n

 

Huppuakin tuli soviteltua, mutta mukaan lähti tämä:

Moss mini jacket, ihanan pehmeä ja monikäyttöinen villasekoitejakku. Monisävyisen ja pehmoisen pinnan takia jakku käy loistavasti arkikäyttöön yhdistettynä esimerkiksi peruspaitapuseroon ja mustaan kynähameeseen (mun luottotyöasu), mutta toimii rennomassakin menossa yhdistettynä esimerkiksi farkkuihin ja korkoihin. Taas juhlakelpoinen superhelppo yhdistelmä syntyy kun alle pukee pikkumustan, ja jalkoihin sirot stiletot.

Koitin saada vangittua kuvaan pinnan elävyyttä, sekä kaunista pyöreähköä hartialinjaa, mutten tainnut siinä suuremmin onnistua. Kävikös joku muu Senaatintorilla, ja jos niin mitäs tykkäsitte?

Spending my time

Useamman päivän lepoa vaativa flunssa käy pidemmän päälle tylsäksi, eikä aina keskittymiskyky riitä pitkäjänteiseen lukemiseen kuten kirjaan. Olenkin tässä päivien kuluessa kahlannut läpi niin uudempia kuin vanhempiakin lehtiä, keskittyen jenkkiversioihin Marie Clairesta & Harper's Bazaarista. Näin siitä yksinkertaisesta syystä, että molemmat lehdet tulevat minulle kotiin, ovat tulleet jo useamman vuoden.

Yleensä lehdet tulevat jo hyvissä ajoin edellisen kuun puolella, mutta nyt kävi niin "hyvin", että elokuun Bazaar tuli heinäkuun lopulla ja Marie Claire vasta kuun alussa, joten flunssapotilaalle oli ihan tuorettakin luettavaa. Ainoa "outo" juttu noissa jenkkilehdissä on se, että niissä mainostetaan tupakkaa. Alussa se tuntui todella kummalle, välissä kun tulee ihan oikeasti alennuskuponkeja eri tupakkamerkeille, joka näin Suomen tupakkalakiin tottuneelle on hyvinkin uusi kokemus. Tästäkin huolimatta olen lehtitilaukseeni ollut erittäin tyytyväinen, sillä hinta on hyvin edullinen, toisin sanoen koko vuoden tilaushinnalla saisi muutaman irtonumeron täältä Suomesta.

Omat lehteni olen tilannut suoraan kustantajalta, Hearst magazinesilta. Minulla itselläni taitaa olla menossa joku kolmen vuoden supertarjous, mutta vuoden Bazaarit näyttäisi tällä hetkellä saavan Suomeen hintaan $40, josta $30 on postikuluja. Mutta $40, se ei mielestäni ole paha hinta vuoden lehdistä kotiin kannettuna, kuudesta kahdeksaan euroa ne taitavat täällä irtonumeroina maksaa kappaleelta...

Tilauksessa taidetaan mainita, että kyseessä on kestotilaus, mutta ainakin omalla kohdallani se toimi niin, että ensimmäisen vuoden tilausjakson jälkeen minulle tuli kotiin kirje kustantajalta, jossa kysyttiin haluanko jatkaa, sekä pyydettiin liittämään shekki (normaali maksutapa Suomessakin ?!?) uuden tilauksen maksuksi. Uusintatilaus onnistui kuitenkin paljon helpommin nettisivuilla, kirjauduin vain asiakasnumerollani sisään, klikkailin haluamani tilauksen ja maksoin kortilla. Tässä vielä linkki, jos joku muu kiinnostui...

Kuvat Marie Claire & Harpers's Bazaar august issues

Something from Crete

Vaikka kyseessä olikin täysin lepoloma ilman sen suurempia shoppailutarkoituksia, tarttui matkalta mukaan jotain pientä... Tietysti "ne pakolliset" tax freestä, joka tarkoittaa siis niitä normaalikäytössä olevia kalliimpia tuotteita, joiden osto tax freestä on näin ollen pelkkää säästöä. Hienosti perusteltu eikö totta?

Tämän reissun kohdalla se tarkoitti lähes loppuun suihkitun lempparituoksun uusimista, uutta silmänympärysvoidetta, meikinkorjailussa käyttämääni kivipuuteria ja ah-aina-niin-tarpeellista uutta ripsiväriä. Lempparituoksuna siis Chanel Chance Eau De Tendre, silmänympärysvoiteeksi valikoitui tällä kertaa Chanel Beauté Initiale Eye, jonka lupauksien mukaan kirkastaa, ehkäisee ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä sekä vaalentaa tummia silmänalusia & vähentää turvotusta. Huh, siinä onkin lupauksia kerrakseen, tiedä sitten niiden toteutumisesta, mutta kokemukseni mukaan se kosteuttaa hyvin (pienet, kuivuuden aiheuttamat rypyt siliävät) ja vähentää ihan tehokkaasti turvotusta, joten kelvannee ainakin minulle. Kivipuuterina pitkäaikainen suosikkini Chanel Poudre Universeille Compacte, läpikuultava (transparent-sävyinen) kivipuuteri meikin korjailuun. Ja se ripsiväri - ensimmäisen kerran kokeilin tätä vuonna 2003 sen tullessa markkinoille kausituotteena, sen jälkeen olen kokeillut/käyttänyt useita eri merkkejä sekä kestoripsiä, mutta tunnun aina palaavan tähän - Dior Diorshow Mascara Volume Sur-mesure, eli se ensimmäinen, alkuperäinen Diorshow. Olen kokeillut niitä uudempiakin versioita, mutta minulle ehdoton ykkönen on tämä orginaali.

Lisäksi mukaan tarttui jotain perin kreikkalaista: Korresin kosmetiikkaa. Suihkugeelit & naamio ja kuorinta olivat super-edullisia ainakin Suomen hintoihin verrattuna - 2 x suihkugeeli 4,95€ ja naamio sekä kuorinta 3,95€ kappale. Suihkugeeleistä valitsin tuoksuiksi Korres Japanese rose sekä Citrus. Ensimmäinen on tuoksultaan huomattavasti voimakkaampi sekä naisellisempi, kun taas sitrus on raikas ja sopii hyvin myös miehelle. Kuorintana Korres Pomegranate cleansing scrub, rasvaiselle & sekaiholle tarkoitettu puhdistava kuorinta, ja naamiona Korres Wild rose instant brightening mask, joka nimensä mukaisesti siis kirkastaa ihon sävyä.

Ja voiko Kreikassa käydä ostamatta jotain oliiviperäistä? Minun kohdallani se tarkoitti puhtaasta oliivioljystä valmistettuja saippuoita - toisessa mukana aloe veraa (joka siis kosteuttaa) ja toisessa merilevää (joka puhdistaa). Oliivisaippuan pitäisi myös vaalentaa iän mukanaan tuomia pigmenttimuutoksia, joten se on myös oiva tuliainen esimerkiksi vanhemmille.

Mainitsinkin aiemmin, että Kreetalla oli paljon kultasepänliikkeitä ja korukauppoja, ja sorruinhan minäkin sellaisessa vierailemaan muutamankin kerran. Aikani kauppoja kierreltyäni ja erilaisia koruja soviteltuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, etten hanki mitään "Greek design"-korua, siis jotain mistä paistaa kreikkalaisuus jo kauas. Kauniitahan ne toki olivat - tunnen vain itseni jo niin hyvin, että pidemmän päälle viihdyn hyvin yksinkertaisissa koruissa. Valintani olikin kuudesta hopeaketjusta muodostuva kaulakoru, tarpeeksi näyttävä yksin käytettäväksi, mutta tarpeeksi yksinkertainen jopa jokapäiväiseen käyttöön tai esimerkiksi helmikorvisten ja -rannekorujen kanssa.

Ikävä kyllä "Kreetan tuliaiset" eivät jääneet tähän, vaan mukanani Suomeen tuli vielä kunnon kesäflunssa. Tiedä sitten johtuiko se liian kylmästä ilmastoinnista, työstressin laukeamisesta, jäitä sisältävistä juomista helteellä (mistä äiti aina varoitti) vai yksinkertaisesti lämpötilan laskusta alle kolmenkympin (kyllä, yhtenä iltana asteita oli vain 29), mutta tämä viikko mennee hunajateetä litkiessä, kirjojen kanssa sohvalle linnottautuneena.  Toivottavasti luettavaa riittää enkä siirry nettikauppojen vaaralliseen maailmaan jo syksyvaatteita valitsemaan (eieiei, mullahan on nyt KESÄLOMA).

Kauan kaivattu kesäloma

Vihdoinkin sen aika sitten koitti - kesäloma! Neljä ihanaa viikkoa ilman suurempia suunnitelmia oli alkuperäinen tarkoitukseni, mutta ensimmäinen viikko menikin sitten vähän suunnitellummin - josta jo aiemmin vihjailinkin eli lomareissulla Kreikkaan. Matkakohteeksi valikoitui Kreetan saari, ja siellä vielä tarkemmin  Rethymnon.  Ja koska olin liikkeellä hyvinkin viimetipassa & kaipasin täysin "aivotonta" matkaa, matkustustavaksi valitsin pakettimatkan lomalentoineen kaikkineen. Lennot sinänsä olivatkin aikamoinen kokoemus, mutta ei siitä sen enempää.

Olin varautunut aikamoiseen turistirysään, sillä aiempaa kokemusta Kreikasta oli lähinnä Rodokselta, mutta tämä kohde yllätti positiivisesti. Ravintoloissa söi myös paikallisia, ruoka oli hyvää ja suht edullista, suomea näkyi vain harvojen ravintoloiden listoissa, pääasiassa menut olivat vain kreikaksi ja englanniksi, joka turistikohteissa taitaa olla aika harvinaista nykyisin. Rannat olivat siistit ja tilaa riitti, lounaan & kylmiä juomia pystyi tilaamaan suoraan rantatuolilta... Pakollisten turistikauppojen "krääsän" lisäksi tarjolla oli myös ihan laadukkaan oloisia koruja sekä nahkatuotteita, erityisesti hopeaa, nahkasandaaleita ja -laukkuja.

Omat toiveeni tältä reissulta olivat kuitenkin aurinko, lämpö, rentoutuminen, hyvästä ruuasta & hyvistä yöunista nauttiminen ja ne toteutuivat loistavasti - lämmön osalta hieman liiankin hyvin (jos sellaista nyt voi olla). Lämpöä todellakin riitti, illallakin asteet pysyttelivät yli kolmenkympin. Itse nautin lämmöstä suuresti, mutten kestä sitä kovin hyvin, joten rannalla kuljeskelun ja aamulenkkien sijaan viikko meni täysin rannalla makoillessa - no rentoutumistahan minä kaipasinkin.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat Finnmatkat

Nyt kun akut on ladattu, lomailu jatkuu sen alkuperäisen "suunnitelman" (eli ei suunnitelmaa) mukaan - tosin kalenteriin on jo tälle viikolle merkitty yhdet läksiäiset & yhdet polttarit, joten täysin extempore ei taaskan voi toimia. Reissusta tarttui mukaan kevyen rusketuksen lisäksi jotain pientä, niistä tarkemmin myöhemmin.